Eilen olimme Sarin ja Kaustisen kanssa treenaamassa koiria läheisellä lammella ja santakuopalla. Minulla oli Eddie ja Tarkku mukana.

Ensin Tarkulle helppoja markkerauksia. Tarkun kanssa olemme menneet ns. takapuoli edellä puuhun. Seuraavassa eräs kirkkaimmista opeista viime vuosina: Koiran kanssa ei saa mennä metsälle ennen, kuin se on koulutettu valmiiksi noudon osalta. Käyttölinjan cockeri ainakin lähtee helposti priorisoimaan hakua noudon edelle (sillä hakuun se on jalostettu ensisijaisesti), mikäli sen kanssa mennään metsälle. Tarkkuhan on viety metsälle puolivalmiina ja sillä ei ole saatu aikaiseksi kuin ongelmia. Olen nyt yrittänyt ratkoa noutoon liittyviä ongelmia sen kanssa. Se kyllä noutoaa, se ei ole ongelma. Luovuttaminenkin menee ihan kivasti (paitsi kokeissa) ja vauhdilla menee ja tuokin vauhdilla. Vaan siinä on kuitenkin jokin tottelemattomuus aspekti liittyen ilmeisesti vaikeusasteeseen, jos on vaikeampi nouto, niin mielellään lähtee tekemään hakua ja pitää muistuttaa uudelleen, mitä oltiinkaan tekemassä. Osa markkerauksista meni hyvin ja osa heikommin. Se tarvitsee ilmeisesti paljon kehuja?

Kaustiselle tehtiin muutama vesinouto ja samoin Tarkulle. Ne menivät oikein kivasti. Tarkku se on hauska koira: se on luonnostaan osannut seurata ja myös istua paikallaan vaikka maailmanloppuun asti. näin myös vesityössä... Eddie, pikkuvekara, pääsi ensimmäistä kertaa noutamaan vedestä ja halulla se sen tekikin. Ihan innostunut se on kaikesta. Vesileikin jälkeen Kaustiselle vielä muutama eteen lähetys ja sitten Eddie autoon. Aikuisille vielä uudelleen pari markeerausta ja sitten meille katsomaan pupuja. Eddielle vielä neljä paukkua, joista viimeiseen pistin istumaan.

Hyvä päivä!

Posted by ladysplits at 1:50 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Viikonloppuna koirat jäivät todella vähälle, nimittäin meidän mökiltä kaadettiin kaksi isoa puuta (mänty ja kuusi) ja niissä riitti hommaa. Plus tietysti lapsessa, joka olisi halunnut olla 24/7 vedessä... Alla muutama kuva:

Posted by ladysplits at 1:37 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Tänään meillä oli pitkästä aikaa kunnon porukka treenaamassa. Piia oli Dodin ja Din kanssa, Tiia oli Sallin kanssa ja Juha oli Frodon kanssa. Ja Tarkku ja Eddie sai juuri niitä harjoituksia, mitä tarvittiinkin: Tarkulle markeerauksia ja Eddielle laukauksia ja luoksetuloja. Ja aina on mukava jutella samanhenkisten kanssa!

Frodolla ja Juhalla oli tahtojen taistelu kaniaitauksessa. Aikaa kului 2,5 tuntia ennen kuin Frodo päätti luovuttaa ja pistää maate ja rauhoittui. Ensi kerralla aikaa menee varmasti puolet vähemmän! Siis ideana oli saada koira täysin rentoutumaan jännittävässä tilanteessa ja se tapahtuikin. Koira tavallaan kyllästytetään tilanteeseen. Kyseessä on varsin kuuma pakkaus, joten tilanne on otettava haltuun ennen varsinaista riistalle vientiä.

Muun porukan kanssa otettiin motivoitua hakua ja noutoja. Olipa hauska nähdä Salli, miniatyyricockeri. Alla kuva Sallista:

Posted by ladysplits at 10:11 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Sonjalla on vesirokko. Onneksi se tietysti tuli näin aikaisin, koska ystävälläni oli aikoinaan vesirokko lukioikäisenä ja se oli todella voimakas. Vaikka voimakkaalta se Sonjallakin vaikuttaa: äsken oli 39,3 kuumetta. Annoin supon ja nyt nukkuu meidän sängyssä. Reppana.

On ollut tässä jonkin asteista blogiväsymystä, joka ei varmaankaan johdu blogista itsestään, vaan muista harrastukseen liittyvistä jutuista. Ei vaan ole jaksanut kirjoitella, kun on pää ollut niin tyhjänä sanoista.

Eddie kasvaa kohisten. Aluksi näytti siltä, että siitä tulee oikein isokokoinen, mutta nyt vaikuttaa siltä, että ihan normi cockerin kokoinen veitikka siitä tulee. Tähän tietysti on vaikuttanut se, että vaihdoin sen vaajaa 5 kk vanhana köyhälle sapuskalle, kun etutassut näyttivät lähtevän menemään vinksin vonksin. Nyt ne näyttävät oienneilta, joten se kannatti. Samalla tosin ehkä tuli hillittyä sitä kasvua muutenkin. Eddie on tullut isommaksi pennuksi nyt. Tahtoa alkaa olla enemmän kuin pikku pennulla, samoin röyhkeyttä. Tämä se taitaa olla voimakas tahtoinen pikkuherra, joka ei ole ihan yhtä välkky, kuin esim. Anni. Väitän tosin, että Eddie on suorempi ja yksinkertaisempi. Ehkä se johtuu siitä, että on uros. Aikaisempien kanssa olen aina palkinnut nameilla, kun taas Eddien kanssa olen tehnyt periaatepäätöksen, että en palkaa lainkaan nameilla. Tiedä sitten vaikuttaako se välkkyyden tunteeseen tjs. No joka tapauksessa ainakin tähän mennessä vaikuttaa hyvältä: on erittäin sosiaalinen ihmisten ja koirien kanssa ja ei pelkää mitään. Vaan olen minä tietysti ennenkin väärin tulkinnut koiria... Ja sitä paitsi vasta kaksi vuotiaanahan sen näkee, millainen se on aikuisena.

Susulista tuli kuulumisia: sillä menee loistavasti ja he ovat niin rakastuneita koiraan. Tämän minä ymmärrän oikein hyvin. Oli hyvä ratkaisu meidän lauman kannalta, että Susulle  löytyi noin hyvä koti. Vaikka on minulla sitä välillä kova ikävä ja en ole kertaakaan pystynyt käymään katsomassa sitä, niin koville se ottaa.

Tänään meinaan leipoa savuporopizzaa ja juoda punaviiniä pitkästä aikaa. Se tekee varmasti oikein hyvää, kun on ollut mieli maassa niin työ- kuin harrastusasioiden takia.

Posted by ladysplits at 4:53 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

23.5 pidettiin Oravasaaressa Jyväskylässä käyttölinjan cockereille treffit kennel Namusillan pihamaalla. Tapaaminen oli oikein onnistunut ja kontakteja tuli luotua ympäri Suomea olevien koirien omistajien kanssa. Kuvia alla:

duunaritreffit

 Tänään kävimme tapaamassa Raumalla tälläista urosta:

Posted by ladysplits at 8:34 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Siitä on jo tovikin vierähtänyt, kun viimeksi olen blogiin kirjoittanut. Tämä varmaankin siksi, että on tässä tullut tehtyä surutyötä näyttelylinjaisten kasvattamisen suhteen. Viikko sitten torstaina (itse asiassa Nanan 10 v syntymäpäivänä) veimme luonnetestiin sijoitusnarttuni. Tämä oli ainokainen narttu, jolla olisin voinut kasvatustyötäni jatkaa. No joka tapauksessa Bellalla oli niin voimakas reaktio kelkalla, että tuomarit päättivät keskeyttää luonnetestin sen osalta. Ja minä olin itseasiassa myöskin järkyttynyt siitä voimakkuudesta. Päätin sitten, että Bellaa ei astuteta, vaikka se koirana on suloinen ja täysin ilman aggressiota. Harmi, koska koirassa on paljon hyvää ja pidän koirasta valtavasti. Mielestäni kuitenkin noin pehmeää koiraa ei pidä astuttaa. Ties vaikka seuraavassa polvessa yhdistyisi terävyys ja pehmeys. Minulle luonne on kuitenkin jalostuskriteeri numero yksi.

Joten siis tällä hetkellä meillä ei siis kasvateta näyttelylinjaisia. Tietenkään tulevaisuudesta ei tiedä, mutta jos ei ole narttua, niin vaikeahan sitä on kasvattaa. Ja pitäähän sitä haavat nuolla, jotta voi sitten jatkaa eteen päin. Nyt jatketaan käyttölinjaisilla, koska aika on niin rajallinen pienen lapsen äidillä, että on pakko priorisoida. Mutta ken tietää...?

Olimme Sonja kanssa tänään Korkeasaaressa ystäväni Ankin ja hänen poikansa Alfredin kanssa. Ja kyllä meillä oli mukavaa.

Posted by ladysplits at 8:36 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Enpä ymmärtänyt (tätäkään ), kuinka voimakkaita tunteita äitiyteen liittyy. Oli ne positiivisia tunteita tai sitten negatiivisia. Positiivista on se valtava rakkauden ja onnentunne lapsesta ja sen kehityksestä. Muistaakohan kukaan niitä vanhoja kortteja ja julisteita, joissa oli teksti rakkautta on... mitä milloinkin. No rakkautta on... oma taapero.

Negatiivisia tunteita (voimaakkaasti ahdistavia) ovat taas menettämisen pelko ja myöskin oma epäonnistumisen pelko myöskin. Varmasti lähes jokainen vanhempi haluaa onnistua kasvattamisessa ja hoitamisessa niin, että lapsesta kasvaa terve ja hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen. Tietysti sitä koettaa tehdä parhaansa, mutta riittääkö se?

Se, mikä on äitiyden mukana tullut, on "halu pelastaa kaikki kaltoin kohdellut lapset". Se ei tietenkään ole mahdollista, mutta surullisista lapsikohtaloista kuuleminen tai lukeminen on niin ahdistavaa! Ennen suhtauduin lapsiin hyvin neutraalisti. Tutut lapset kiinnostivat, mutta ei noin muuten. Tässä on muuten todiste, että ihminen pystyy muuttumaan.

Sonja Oliviani täytti keskiviikkona 2 vuotta ja sai pitkään kaipaamansa polkupyörän lahjaksi. Rakas meni illalla nukkumaankin kypäränsä kanssa. Niin mieleinen se oli. Hän oli jo kaksi kolme viikkoa puhunut, että isi ja äiti ostaa Tonnalle (Sonjalle siis) pyörän. Nyt on äiti sitten työntänyt pyörää pitkin Hanhenojantietä ja Ilomäentietä, koska tytär ei osaa vielä polkea. No, kaiketi sitä saa liikuntaa niinkin . Tänään äitienpäivänä synttärit sitten jatkuivat, kun Sonjalle pidettiin juhlat (ja samalla tuli juhlittua myöskin äitejä). Mieleisin lahja taisi olla kummitädin, -sedän ja mummun yhdessä ostama keinu. Jonka yksi lauta muuten meni Sonjan kanssa päiväunille. On se suloista!

Koirille kuuluu hyvää: Eddien kanssa aloitimme pentukurssin ihan siksi, että tulee treenailtua porukassa myöskin ja totuteltua uusiin asioihin. Ensimmäinen kerta oli ihan luentoa, ja otin Eddien mukaan vaan olemaan autossa ja odottamaan. Eddie on reipas poika. Olen nyt siirtänyt noutotreenit pihalle, mutta edelleenkin vaatii hiukan temppuja, että tulee esine suussa luokse. Mieluiten juoksentelee edes takaisin. En aio ottaa siitä paniikkia, koska se varmasti ajan kanssa korjaantuu. Rauhallisesti vaan odotellaan. Hampaat sillä vaihtuu parasta aikaa, joten ison damin kanssa pitää pitää taukoa.

Annin kanssa olemme nyt käyneet kaniaitauksessa katsomassa kaneja. Toistaiseksi se on ollut kiinni, mutta vaikuttaa siltä, että tottelee ihan hyvin. Itselleni tämä on vaan niin uutta, että haluan hiukan katsoa, kuinka se toimii.

Naakkuvaakkuli on toipunut leikkauksestaan ja on oma valloittava itsensä. Pitäisi vaan ottaa itseään niskasta ja ajaa se koneella klaniksi. Taisi meidän niukkaturkkisesta tulla kerralla puuhka!

Olemme kovasti tehneet pihatöitä. Laittaneet peruna- ja kasvismaata, purkaneet edellisten asukkaiden laittaman kamalan koirankopin pihan perältä. Sitten on siivottu urakalla ja aloitettu ikkunoiden peseminen. Kyllä sitä aikansa saa kulumaan...

Kuvia:

Posted by ladysplits at 10:02 PM EEST

Updated: 10/05/2009 11:10 PM EEST

Share This Post

Post Comment | View Comments (3) | Permalink

Vietimme aivan ihanan vapun perheen parissa ts. sisareni oli miehensä ja kasvattini Nikkin kanssa täällä kaksi yötä. Tulivat vappuaattona kuuden jälkeen, ja söimme Sonjan yöpuulle laittamisen jälkeen kolme ruokalajin aterian: alkuruuaksi vuohenjuusto-päärynä salaattia, pääruuaksi homejuustolla täytettyä porsasta ja lohkoperunoita ja jälkiruuaksi valkosuklaalla ja tummalla suklaalla päällystettyjä mansikoita. Juomana oli tietysti punaviiniä ja myöhemmin illalla margaritoja, olutta ja simaa.

Yöunien jälkeen alkoi tuumastelu. Tarkoitus oli laajentaa meidän onnettoman pientä kaniaitausta ja samalla sulkea pihan lammikko sinne sisään. Siinä sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kaneille vettä ja koirien mutauinteja vähemmäksi (on erittäin mutapohjainen). Aita-ainekset oli hankittu aikaisemmin, mutta miehillä meni aamupäivä tuumasteluun ja sitten olikin nälkä. Brunssilla meillä oli savuporopitsaa päällystettynä leipäjuustosalaatilla, kreikkailaista perunasalaattia ja nakkeja, munkkeja ja tippaleipiä. Juomaksi simaa ja skumppaa ja tietysti kahvia. 

Kun vatsat oli ravittu, niin ei kun rakentamaan: Juha kaivoi ojaa (aita piti upottaa ja taittaa vielä sisälle päin), Sami isku tolppia ja pingotti verkkoa ja minä nidoin verkon tolppiin. Plus, että ahtauduin kahluuhaalareihin, jotta sain asennettua verkkoa ojan puolelta. (Vielä on laihduttava muutava kilo, että niissä on mukava olla...) Kahdeksan aikaan Pupulle ja Tupuna 2:lle koitti laajennettu vapaus. Eihän se vielä mikään iso ole, mutta kyllä se tarkoitukseensa kelpaa. Ja kaneilla on todella lajinomainen elinympäristö.

Illalla söimme vielä pitsaa ja joimme punaviiniä ja kävimme saunassa. Yritimme katsoa Suomen ottelua, mutta väsymys vie voimat. Kuvia:

Vappu ja kaniaitaus

 Viikonloppuna olin Pilkotulla vetämässä metsästyskoulutusta kennel Speck Line kennelleirillä. Aluksi ajattelin, että olisihan niitä paljon pätevämpiäkin neuvojia ollut, mutta olin kuitenkin otettu. Meillä oli oikein hieno päivä ja mukavia ihmisiä ja koiria. Taasen syntyi oikein mukavaa keskustelua ja paljon ajatuksia. Toivon mukaan kurssilaisillekin jäi jotain kotiin vietäväksi. Tapasin myös "lapsenlapsia" eli Nanan pojan Danin jälkeläisiä kaksi kappaletta. Erittäinkin tuli Naaputin mieleen niistä kummastakin nartusta.

Maanataina treenailimme Ninan ja koirien kanssa. Annille ja Tarkulle markeerauksia ja Metelle edelleen perusnoutoa. Eddielle luoksetuloa ja hiukan laukaukseen totuttelua. Sitten kävimme lenkillä. Nina otta Annin mukaansa ja vie silmätarkastukseen: silmät edelleen aivan täysin kirkkaat. Sitten odottelemaan juoksua.

Posted by ladysplits at 10:06 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink

Ihana, kun vihdoinkin on lämmintä! Olemme koirien ja lapsen kanssa nauttineet suloisesta lämmöstä. Mikäs sen mukavampaa, kuin siivota leikkimökkiä mukavassa kelissä. Olenkin viikonloppuleski, kun Juha on kertaamassa Niinisalossa.

Onpa ollut kiireinen ja tapahtumarikas viikko tämä viikko: maanantaina ramppasin aitamateriaaleja hamstraamassa.

Tiistaina oli surullinen päivä, kun kuulin erään suuresti ihailemani ihmisen poistuneen tästä ajasta. Hieman laimeissa tunnelmissa sitten treenasimme koiria tiistai-iltana.

Keskiviikkona oli Sonjan tarhassa liikuntatapahtuma(kova tyttö laskemaan mäkeä), jonka päätteksi lähdin vielä avustamaan astutuksessa. Red Garlic's Hjortron astutettiin L. Dinodasilla, joten ehkä on luvassa turbon pentuja juhannukseksi.

Torstaina treenasimme Oittaalla flattien kanssa. Annin kanssa otimme hakua, laukauksen, heiton ja pysäytyksen yhdistelmää maustettuna seuraavalla flatilla ja joka vielä nouti heitetyn damin. Silleen meni, että pysähtyi sanallisesta käskystä, ja tulipahan huomattua, että olen sen nyt opettanut tulemaan luokse laukauksesta (vahingossa...). Mutta hyvä harjoitus kuitenkin. Eddien kanssa otimme luoksetuloa ja kuulimme myös muutaman laukauksen, joihin ei korvakaan heilahtanut. Ja lopulta juostiin (tai no koirat juoksivat) ympäri pihaa.

Ja sunnuntaina opastamaan metsästyksen alkeita toivon mukaan uusille harrastajille. Mikäs sen mukavampaa.

Alla muutama kuva vauhtityttö Sonjasta:

Posted by ladysplits at 8:33 PM EEST

Updated: 24/04/2009 9:42 PM EEST

Share This Post

Post Comment | Permalink